Omenapuiden leikkaukseen liittyy paljon kysymyksiä. Miksi niitä ylipäätään pitää leikata, milloin on oikea leikkausaika ja miten niitä leikataan?
Lähtökohtaisesti omenapuita kasvatetaan niiden tuottamien hedelmien vuoksi, eli runsas, terve omenasato tavoitteena. Puiden leikkauksilla tavoitellaankin elinvoimaisempaa kasvua, puiden pitkää satoikää ja että ne tuottaisivat enemmän ja terveempiä hedelmiä. Oksia harvennetaan ja puuta muotoillaan sopivampaan muotoon, jotta aurinko pääsee kypsyttämään hedelmät paremmin ja puun kasvuvoima ohjautuu lehvästön kasvattamisen sijasta hedelmien kasvattamiseen. Lisäksi puita leikataan, jotta ne eivät kasvaisi liian korkeiksi ja omenat olisi niistä helppo poimia. Oksia kevennetään leikkaamalla myös siksi, etteivät ne repeilisi lehvästön ja hedelmien tai talvella lumen painosta. Harvempi oksisto päästää myös ilman kiertämään latvuksen läpi paremmin, jolloin erilaiset itiöt ja taudinaiheuttajat vähenevät. Useimmille lienevät tuttuja muumio-omenat, eli ne jo puussa ruskeaksi muuttuvat omenat. Mm. tämän taudin estämiseksi säännölliset oksiston harvennukset ovat tärkeitä.
Ennen kuin puuta leikataan on olennaista ymmärtää, mitä kunkin puun leikkauksella haetaan. Turhia leikkauksia ei kannata tehdä. Jos vaikkapa vanhan puun hedelmien tuotanto ei olekaan pääasia, vaan esim. puun esteettinen arvo (kukinta, muoto) tai suojaus (näkösuoja, tuulensuoja, varjostus) on merkittävämpi, ei puun matalana pitäminen tai versojen harvennus ole niin olennaista. Tärkeintä on silloin pitää huoli, etteivät oksat repeile liiasta painosta ja että puulla riittää kasvuvoimaa. On hyvä muistaa, että runsaan kukinnan jälkeen on yleensä luvassa myös runsas hedelmäsato. Jos omenat ovat rupisia, toukansyömiä tai muumiotautisia, ei niitä voi hyödyntää, mutta ne joutuu kuitenkin keräämään pois haju- ja esim. rottahaitan välttämiseksi.
Vanha omenapuu kaipaa vesiversojen poistoa
Jos vanha omenapuu on vuosikausia ollut leikkaamatta ja sen latvus hipoo taivaita tai muistuttaa luutaa, omenat ovat pieniä tai tautien vuoksi käyttökelvottomia ja tavoitteena olisi saada kunnollisia hedelmiä, on puun reipas madaltaminen ja harventaminen aiheellista. Vanhan, kuivettumassa olevan omenapuun elinvoimaa voidaan myös leikkauksilla elvyttää. Näissä tapauksissa tarpeelliset leikkaukset ajoitetaan 3 – 5 vuoden ajanjaksolle, sillä kerralla ei pidä leikata enempää kuin 1/3 versostosta, jotta puuta ei menetetä.
Ihanteellinen omenapuun muoto muistuttaa sateenvarjoa
Sadon tuottamisen ja sen poiminnan sekä puun hoitamisen kannalta ihanteellinen omenapuun muoto muistuttaa sateenvarjoa. Oksat kasvavat lähes vaakatasossa tasaisesti joka puolella puuta lomittain siten, ettei ylempi oksa varjosta alempana olevaa. Puun korkeus on sellainen, että omenat ylettää helposti poimurilla poimimaan ja mahdolliset vesiversot leikkaamaan ylimmiltä oksiltakin. Tällainen omenapuu kestää hyvin raskaankin sadon tai lumen painon. Jos omenapuun hoitoleikkauksista huolehditaan säännöllisesti taimesta lähtien, jää leikkaustarve vuosittain hyvin kevyeksi. Lähinnä poistetaan vain kilpalatva (latvan vierestä pystyyn kasvava verso), vesiversot (suoraan oksasta ylöspäin kasvavat hennot versot), latvuksen sisäänpäin kasvavat versot, toisiaan hankaavista versoista huonompi sekä lyhennetään liian pitkiksi kasvaneita oksia.
Liian korkeata puuta on vaikea hoitaa
Mikä on omenapuun oikea leikkausaika?
Kuivia ja kuolleita oksia voi poistaa milloin vain sekä nuorista että vanhoista puista. Nuoria puita leikataan varhain keväällä viimeistään ennen silmujen puhkeamista tai kesällä juhannuksen jälkeen. Samalla kovin pystyyn kasvavia oksia voidaan taivuttaa painojen avulla varovasti ulospäin, jotta ne eivät repeile niin helposti. Tämä hiukan jarruttaa kasvua, mutta edistää kukkasilmujen muodostumista. Puhutaan hyvistä oksakulmista, kun oksat kasvavat luontaisesti mahdollisimman vaakatasoon. Kevätleikkaus kiihdyttää kasvua ja puu alkaa helposti kasvattaa vesiversoja. Ne eivät tuota hedelmiä, vievät turhaan puun kasvuvoimaa ja tekevät lasvuksesta tiheän luutamaisen. Siksi nämä poistetaan kesän aikana sekä nuorista, että vanhoista puista. Tuoreet nuoret versot lähtevät nykäisemällä, eikä edes saksia tarvita. Puu korjaa pienet haavat nopeasti.
Vanhoille omenapuille kevätleikkausta voi suositella silloin, kun niiden kasvuvoima näyttää tyrehtyneen. Yhden tai kahden isomman oksan tai latvuksen poistaminen sekä pisimpien oksien lyhentäminen riittää usein elvyttämään puun. Lisäksi kesällä poistetaan vesiversot. Vanhoille hyvävoimaisille puille suositellaan mieluummin kesäleikkausta juhannuksen jälkeen tai viimeistään elokuun alkuun mennessä. Näin turhia vesiversoja muodostuu vähemmän ja puut ehtivät parantaa leikkaushaavansa ennen kasvukauden päättymistä. Leikkauksia jatketaan seuraavina vuosina, jos se on tarpeen.
Oksapainot omenapuun nuorten oksien taivuttamiseen
Jos vanhaa puuta joudutaan madaltamaan rajusti, on syytä varmistaa, että runkoon jää vähintään yksi, mieluiten useampia hyvässä kasvussa olevia oksia. Leikkaus kiihdyttää uusien versojen muodostumista myös suoraan vanhasta rungosta ja näistä voidaan kasvattaa uusia oksia. Tarvittaessa liian pystyyn kasvavia versoja voidaan taivuttaa kuten nuorilla puillakin. Kun leikkaukset ajoitetaan useammalle vuodelle ja vesiversot poistetaan vuosittain, jaksaa puu kukkia ja alkaa tehdä isompia omenoita. Puun muoto muuttuu hoidon kannalta edullisemmaksi vähitellen. Myös muumio-omenat vähenevät, kun latvuksessa kiertää ilma paremmin. Muumio-omenien torjunnassa on lisäksi tärkeätä kerätä muumioituneet omenat pois ja haudata syvälle maahan tai kompostiin, jotta itiöt eivät leviä niistä ympäröiviin puihin.
Muumiotautinen omena
Myös syksyllä omenapuita voi leikata, jos se on välttämätöntä. Sitä ei nykyisin enää suositella, sillä syyskosteilla ilmoilla sieni-itiöitä ja muita taudinaiheuttajia on enemmän ja ne pääsevät helposti iskeytymään avoimiin leikkauspintoihin.
Talviomenoita