Yksi tuskailee sammalesta paraatinurmikossaan ja toinen korvaisi koko nurmikon mielellään hoitovapaalla sammalella – kumpaan ryhmään sinä kuulut? Seuraavassa vinkkejä miten voit onnistua, kuulutpa kumpaan joukkoon hyvänsä.

Sammalia on Suomessa satoja lajeja ja ne viihtyvät erilaisissa kasvuoloissa. Siksi on  virhe luulla, että niitä voisi torjua tai niiden kasvua edistää samalla tavoin. Moni on kuullut yleisohjeen, että kalkitseminen auttaa sammalen torjunnassa. Se on kuitenkin virhe, sillä osa sammalista viihtyy hyvin kalkitussakin puutarhamaassa. Yleinen käsitys on myös, että sammal viihtyy vain varjoisassa ja kosteassa kasvupaikassa. On kuitenkin myös sammallajeja, jotka viihtyvät aurinkoisilla kuivilla paikoilla. Oman puutarhan sammallajien tunnistamista voi harjoitella vaikkapa täältä (PowerPoint).

Sammalta nurmikossa – apua!

Viime talvi oli eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen lauha, mikä edisti sammalten kasvua. Kun nurmikkoheinät eivät vielä viherrä, saattaa näyttää, että sammal on vallannut koko huolella vaalitun nurmikon. Mutta ei hätää, jos viime kesänä paikalla kasvoi kelpo nurmikko, sellainen siihen kasvaa todennäköisesti kevään edistyessä nytkin. Sammalen lisääntyminen kertoo kuitenkin siitä, että nurmikko ei voi hyvin. Sammal ei nimittäin syrjäytä hyvinvoivaa ruohoa, vaan ilmaantuu sellaisiin kohtiin, joissa nurmiheinät eivät viihdy. Jotta ongelman voisi poistaa, on siten ensiksi selvitettävä miksi nurmikko ei viihdy ja korjattava kasvuolosuhteita nurmikolle sopiviksi. Sammalen torjuntaan on kehitetty erilaisia valmisteita, joita voi toki käyttää ensiapuna. Sammal kuitenkin palaa uudestaan ja uudestaan, ellei olosuhteita muuteta heinäkasveille suotuisammiksi.

Yleisimmät syyt nurmikon huonovointisuuteen ovat ravinteiden vähyys, liian ohut multakerros ja kuivuus tai vaihtoehtoisesti kasvupaikan varjoisuus ja kosteus. Jos haluat olla varma, mitä nurmikkosi tarvitsee, voit ottaa maanäytteen (viljavuustutkimus) ja lähettää sen analysoitavaksi. Ohjeet löydät täältä. Saat analyysin mukana ohjeet maanparannukseen.

Ilman maanäytettäkin kohtuullisessa kunnossa olevaa ja vain vähän sammaloitunutta nurmikkoa voi näin keväällä vahvistaa seuraavasti:

  • Raaputa sammal pois ja kiikuta esim. kompostiin. Vältä tiputtelemasta ja levittämästä sitä alueille, joilla sitä ei vielä ole. Harava tai rautaharava on raaputtamisessa hyvä väline, mutta myös erilaisia sammalen repimiseen ja nurmikon ilmaamiseen tarkoitettuja työkaluja ja koneita on olemassa.
  • Jos maassa on painumia, tasoita ne mullalla. Ohut kerros multaa ei ole pahitteeksi muulle nurmellekaan. Jos kasvualusta eli multakerros nurmikon alla on ohut, tiivis ja kova, sitä voi kuohkeuttaa ilmaamalla esim. painalemalla talikolla siihen reikiä tai ilmaajalla. Sen jälkeen lisäät kerroksen eloperäistä ainesta, kuten hiekansekaista multaa tai kompostia.
  • Lannoita! Typpipitoinen lannoite on keväällä tärkeä, jotta nurmikko saa kipeästi tarvitsemaansa kasvuvoimaa. Usein lannoitteessa on mukana myös kalkki, jolloin erillinen kalkitus ei ole tarpeen. Kuitenkin, jos nurmikkoa ei ole pariin vuoteen kalkittu ja lannoitettu, myös kalkitsemisesta on hyötyä. Se poistaa maan happamuutta, mikä puolestaan edistää kasvien kykyä ottaa maasta ravinteita. Nurmikko on aikamoinen ravinnesyöppö, sillä sen kasvuvoima on nopea ja nurmikkoa leikatessasi poistat osan ravinteista. Tämän vuoksi myös lannoitus useamman kerran kasvukaudella on tarpeen. Samasta syystä keräävää ruohonleikkuria parempi valinta on sellainen, joka silppuaa ja levittää ruohosilpun nurmelle eloperäiseksi lannoitteeksi. Kerääjää kannattaa käyttää silloin, jos leikkuuväli on venähtänyt pitkäksi ja leikkuri jättää jälkeensä paksuja ruohosilppukasoja.
  • Kylvä harvaan nurmeen ja sen aukkopaikkoihin uutta nurmisiementä. Siemenseoksia on erilaisia, joten kannattaa uhrata hetki selvittämällä, minkälaiset olosuhteet omalla nurmikolla on ja valita sen mukaan sopivin  siemenseos. Kastele nurmikko kylvön jälkeen ja pidä kylvetty alue kosteana, kunnes  ruoho kasvaa kunnolla. Leikkaa ensimmäisen kerran, kun uusi heinä alkaa taipua latvastaan. Vähennä kastelua, jotta juuristo kasvaa vahvemmaksi ja syvemmälle, jotta se kestää kuivuutta paremmin.
  • Kesällä pitkinä poutakausina nurmikkoa on hyvä kastella, jotta nurmiheinien kasvu ei tyrehdy ja nurmikko ’pala’ keltaiseksi.
  • Varjoisassa ja kosteassa kasvupaikassa nurmikko viihtyy huonosti, sillä se saa liian vähän valoa ja kosteus tukahduttaa juuriston. Jos varjoisuuden aiheuttajaa ei voi poistaa esim. puita karsimalla / poistamalla, on parempi unohtaa nurmikko ja hyväksyä sammalikko, tai istuttaa paikalle matalia maanpeittoperennoja tai muuta varjossa viihtyvää kasvillisuutta.
  • Maapohjan liikaan kosteuteen auttaa salaojitus ja/ tai pintakallistusten korjaaminen. Näiden töiden jälkeen yleensä nurmikko on perustettava uudelleen. Pahoin sammaloitunut ja tiiviiksi painunut ohutmultainen nurmikko on viisainta uusia kokonaan, eli perustaa nurmikko uudelleen.

Lisää sammalta – kiitos!

Monien mielestä sammalpeite on kaunis ja se saisi mielelläänkin korvata nurmikon. On kuitenkin hyvä muistaa, että sammal kestää huonosti jatkuvaa kulutusta, kuten esim. kulkemista ja pallopelejä. Lasten pelikentällä nurmikko tai hiekka onkin kestävämpi vaihtoehto. Vähemmän kuljetuille alueille sammal sopii hyvin maanpeitteeksi, kuten metsäpuutarhoihin, luonnonmukaisille alueille kivien ja kasvien väleihin sekä koristamaan kivien ja muurien pintoja. Japanilaisissa puutarhoissa sammalia on vuosisatoja käytetty upealla tavalla ja niistä voikin ottaa mallia.

Jos sinulla on jo valmiiksi sammaloitunut nurmikko, mieluiten hiukan varjoisassa paikassa, hävität siitä loput nurmiheinät seuraavasti:

  • Haravoi keväällä ja syksyllä kaikki irtoava heinä ja lehdet pois, mutta varo irroittelemasta sammalia. Jos alueella on ruohotupsuja, kitke ne pois juurineen, mutta älä levittele multaa sammalikolle. Sen sijaan voit levittää sammalsilppua alueelta paljastuviin ruohottomiin laikkuihin.
  • Älä lannoita äläkä kalkitse, äläkä muokkaa maanpintaa tai revi sammalikkoa haravalla. Anna siis sammalelle kasvurauha.
  • Kulkupolut kannattaa päällystää jollakin kulkemista paremmin kestävällä materiaalilla kuten askelkivillä, puunkuorikatteella, soralla/ hiekalla, laatoituksella tai vaikka pitkospuilla.
  • Niin kauan kuin nurmiheinää vielä kasvaa ja haluat pitää alueen siistinä, on nurmikkoa leikattava. Käytä silloin kerääjää ja haravoi ruohosilppu tarkkaan pois.
  • Jos on hyvin kuivaa, voit kastella. Sammalmatto yhdistettynä hiekkapitoiseen kuivahkoon maahan saattaa kerätä keltiäisiä eli kansanomaisemmin kusiaisia. Näiden torjumiseksi auttaa kastelu.
  • Kivien pinnalle saat sammalen kasvamaan hieromalla pintaan sammalsilpusta ja esim. piimästä sekoitettua seosta. Valitse seokseen sammallaji, jota näet kasvavan lähialuella nimenomaan kivien päällä. Jos mahdollista, varjosta pintoja osan päivää, ellei paikka ole luonnostaan varjoisa. Kuivina kausina voit kosteuttaa pintoja sumutinpullolla. Käytä mieluiten sadevettä tai muuta luonnonvettä (ei merivettä).

Kun sammalmatto sitten peittää halutut paikat, huolehdi edelleen ylimääräisen eloperäisen aineksen poistamisesta haravoimalla tarpeen mukaan. Myös lehtipuhallinta voit varovasti käyttää. Tuulen mukana kulkeutuu erilaisia puiden ja muiden kasvien siemeniä, jotka itävät sammalpeitteessä helposti. Kitke ne pois jo pieninä. Muuta hoitoa sammalikko ei kaipaa.