Vanhan pihan liuskekivilaatoitus oli aikojen kuluessa paikoitellen painunut ja vesi syövyttänyt kivien alta hiekkaa. Osa kivistä lonksui jalan alla ja puutarhakalusteita oli vaikea asetella niin etteivät ne olisi keikkuneet. Lisäksi ruohottuneet saumat oli vaikea pitää siistinä. Alue päätettiin perusparantaa.

Vanhat komeat liuskekivet haluttiin säilyttää ja käyttää uudelleen. Pihalle ei pääse koneilla, joten kaikki työt oli tehtävä käsityönä. Suurimmat kivet ovat n. neliön kokoisia ja 5 – 8 cm paksuja, joten niiden siirtelyyn tarvittiin välillä kolmekin henkilöä. Lisähaastetta urakkaan toivat kesän +30 asteiset hellekelit.

Työt aloitettiin nostamalla vanhat kivet ylös koko alueelta. Kivien väleissä oli paksulti multa-ainesta ja ruohoa, jotka kaivettiin pois. Muutama iso kivikin alueelta kaivettiin ylös. Pohjamaa oli tiivistä hiekkaa ja moreenia, joka vuosikymmenten käytössä oli hyvin painunutta, joten pohjamaan tiivistykselle ei ollut tarvetta.

Oikeiden kallistusten toteutus oli haasteellista. Kivettävä alue rajoittuu toiselta sivultaan rakennuksen kivijalkaan ja puutarhan rinne laskee voimakkaasti rakennukseen päin. LIsäksi vanhan rakennuksen sokkeli on paikoin hyvin matala, joten pohjamaata ei ollut mahdollista korottaa, mutta ei myöskään kaivaa juurikaan syvemmälle. Jotta kiveyksen yläpinta saatiin rakennuksen viereltä riittävän korkealle, mutta ei laudoituksen päälle, päätettiin sokkelin vierustalle jättää sauma-aineen sijasta kapea sepelireunus, joka ei nosta kapillaarisesti kosteutta sokkeliin.

Pohjamaan päälle lisättiin ohut kerros kivituhkaa asennushiekaksi. Kivet ladottiin takaisin paikoilleen. Alkoi  hidas sommittelutyö, sillä kivet olivat hyvin eri kokoisia ja paksuisia, saumoista ei saanut tulla liian leveitä ja kallistusten kanssa oli myös oltava tarkkana.

Sauma-aineeksi ei haluttu hiekkaa tai multaa, jotta alue olisi helppo pitää puhtaana harjaamalla eivätkä rikkaruohot ryhtyisi aikojen kuluessa rehottamaan saumoissa. Materiaaliksi valikoitui hiekkaa muistuttava, mutta kastelun jälkeen kovettuva FescoLock L . Se päästää kosteuden läpi, mutta estää rikkaruohojen kasvua, pysyy saumoissa sateellakin ja valmistajan mukaan myös harjatessa. Se myös ´korjaa´itse itseään, jos kuivuessa syntyy hiusmurtumia ja sitä voi lisätä, jos saumat vajenevat aikojen kuluessa.

Saumahiekka levitettiin saumoihin. Menekki oli ohjeenmukaista suurempi, sillä paikoitellen saumat olivat leveitä ja syviä. Paikalle ei kuitenkaan haluttu tuoda enää lisää kivituhkaa, jolla saumoja olisi voinut täyttää, vaan päätettiin yksinkertaisuuden vuoksi käyttää saumahiekkaa enemmän. Levityksen jälkeen alue kasteltiin vesisuihkulla aineen aktivoitumista varten ja annettiin kuivahtaa kymmenisen minuuttia ohjeen mukaan. Lopuksi käsitelty alue pestiin ja harjattiin puhtaaksi kivien päälle joutuneesta saumahiekasta ja jätettiin kuivumaan.

Pihan puoleinen kiveyksen reuna viimeisteltiin vielä luonnonkivillä ja sepelillä. Harjauksen jälkeen ensimmäiset kunnon sateet koko kesänä huuhtelivat mukavasti ylimääräiset pölyt pois kiveykseltä. Sadetestin jälkeen voi hyvillä mielin todeta, että kallistukset ovat kiveyksellä kohdillaan, vesi ei jää seisomaan laatoitukselle ja saumat päästävät veden läpi lupausten mukaisesti. Sauma pehmenee veden vaikutuksesta, mutta kuivuessaan kovettuu jälleen.

Kiitos hyvästä työstä Jussin Viherpalvelut!